Sosiaali- ja terveystoimen uudistus on yksi tämän hetken puhutuimpia aiheita Suomessa. Suuri muutos puhututtaa ennen kaikkea sen edellyttämien kustannusten vuoksi, sillä hintalapun uskotaan nousevan valtakunnallisella tasolla useisiin miljardeihin euroihin erilaisten hankeselvitysten ja kokeilujen myötä. Lisää velkaa ei haluta ottaa, mutta kansalaisetkaan eivät halua joutua maksumiehiksi.

Sote-muutos näkyy erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuoleisissa maakunnissa, joissa valtavat muutoshankkeet nielevät paljon resursseja sekä päättäjiltä että terveydenhuollon ammattilaisilta. Eri kunnilla on ollut hyvinkin vaihtelevia ehdotuksia ja käytäntöjä, joiden perusteella ne ovat lähestyneet tulevaa jättimuutosta, mutta tämän artikkelin tarkoituksena on katsoa tarkemmin, miten tuleva uudistus näkyy Hämeen alueella.

Mistä sotessa on kyse?

Sote-uudistuksen tarkoituksena on päivittää julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuolto siten, että ne sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka aiemmin olivat kunnan järjestämiä, siirtyvät nyt tulevien maakuntien vastuulle. Näihin palveluihin sisältyvät muun muassa suun terveydenhuolto, sairaalapalvelut, vanhusten asumispalvelut sekä äitiys- ja lastenneuvolat. Hallituksen päämääränä on polkaista uudistus käyntiin 1.tammikuuta 2020, eli varsin pian.

Yksilötasolla uudistus tarkoittaa sitä, että yksityishenkilö saa laajemman valinnanvapauden päättää, minkä palveluntarjoajan hän haluaa valita. Toimijoiden joukkoon tulevat julkisen sektorin lisäksi yksityiset yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Henkilö voi siis valita juuri omiin tarpeisiin itselleen parhaiten sopivan toimipaikan ja kilpailu asiakkaista, toisin sanoen potilaista, tulee todennäköisesti kiihtymään. Tämän oletetaan näkyvän terveyspalveluiden hinnoissa.

Sote on herättänyt paljon keskustelua myös verotuksellisesta näkökannasta niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolta. Kuumimpina puheenaiheina ovat olleet sosiaali- ja terveyspalveluiden verojen kerääminen sekä pelot liittyen yksityisten yhtiöiden aggressiiviseen veropolitiikkaan. Viimeksi mainittu aihe on herättänyt erityisen paljon tunteita, sillä kansainvälisten konsernien korkoihin perustuvan verosuunnittelun on pelätty mahdollistavan verotulojen karkaamisen Suomen verottajan ulottumattomiin ja näin ollen pois yhteisestä hyvästä.

Tavoitteena suurempia maakunnallisia kokonaisuuksia

Monet Hämeen alueen kunnat ovat olleet valppaana ja kehittäneet proaktiivisesti toimintaansa vastatakseen tehokkaasti soten tuomiin muutoksiin. Yhtenä ratkaisuna on ollut Oma Häme -projekti, jonka maakunta järjestää. Sen taustalla vaikuttaa Hämeen liitto, jonka yhteistyökumppaneita ovat kaikki Kanta-Hämeen kunnat, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.

Projektiin käytetyt resurssit ovat massiiviset ja hankkeessa on mukana 200 asiantuntijaa, jotka työskentelevät kuntien, kuntayhtymien tai aluehallinnon palveluksessa. Kuntalaisia pyritään myös ottamaan mukaan, jotta projekti etenisi mahdollisimman joustavasti ja saisi asiakkaiden näkökulmaa.

Oma Häme -projektin ohella monet muut kunnat ovat olleet aktiivisia ja yrittäneet rakentaa maakunnallista sote-yhtymää. Päijät-Hämeeseen piti alun perin koostaa 12 kunnasta koostunut hyvinvointikuntayhtymä, joka kuitenkin kaatui viime metreillä erimielisyyksiin. Kaikki eivät kuitenkaan peruuntumisesta lannistuneet, sillä seudun Oiva-kunniksi kutsutut Hollola, Asikkala, Padasjoki ja Kärkölä haluavat yhä yrittää ratkaisuja ja hyödyntää synergioita laajemmassa mittakaavassa.

Kunnalliset yhteistyöyritykset tuottavat haasteita

Kaikkien kuntien projektit eivät ole edenneet yhtä jouhevasti, sillä sote-uudistus on saanut takapakkia erityisesti Hattulassa ja Forssassa. Hämeenlinnan vieressä sijaitseva Hattulan kunnanvaltuusto teki joulukuussa 2016 alkuperäisen hankintapäätöksen sosiaali- ja terveyspalveluista, joita piti toteuttaa yhteistyössä yksityisen yhtiön kanssa. Kunnan ja yksityisen toimijan oli tarkoitus perustaa yhteisyritys, joka olisi tuottanut palveluita seuraavan 15-20 vuoden ajan. Tilanne muuttui merkittävästi, kun kilpailutuksessa mukana ollut yhtiö teki asiasta valituksen markkinaoikeuteen. Valitus meni läpi, minkä johdosta markkinaoikeus kumosi valtuuston päätöksen kesäkuussa 2016.

Kuten mainittu, Forssan sote-uudistus ei myöskään ole edennyt toivotulla tavalla. Forssan kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2015, että paikallinen hyvinvointikuntayhtymä perustaa yhteisyrityksen yksityisen toimijan kanssa. Tarkoituksena oli ennen kaikkea turvata paikallisen sairaalan säilyminen pitkällä tähtäimellä.

Ääni kuitenkin muuttui kellossa, kun markkinaoikeuden tekemä päätös Hattulan kunnan ratkaisusta julkistettiin. Projektiin suhtautuminen muuttui erityisesti, kun ymmärrettiin, että Forssa voi pahimmassa tapauksessa saada suuren sakon hävitessään markkinaoikeudessa. Näin ollen yhteisyrityshanke keskeytettiin valtuustoäänestyksen perusteella elokuussa 2017.

Hämeenlinnassa otettiin käyttöön valinnanvapauskokeilu

Hämeen suurimpiin kaupunkeihin kuuluva Hämeenlinna on ottanut erilaisen tien pienempiin kuntiin verrattuna kokeilemalla sote-alueiden valinnanvapautta käytännössä. Se aloitti Jukolan, Lammin ja Tuuloksen alueilla valinnanvapauskokeilun, jonka piiriin kuuluu 18 000 ihmistä. Tämän kokeilun perusteella tarkastellaan tuloksia ja miettiä proaktiivisesti käytännön lopputuloksia. Tarkoituksena on suunnitella, miten sote-palveluista saataisiin asiakaslähtöisempiä ja toimivampia. Asukkailla on mahdollisuus valita alueelle listautuneiden kuuden terveyspalvelun joukosta itselleen kaikkein sopivin vaihtoehto, joka on joko julkiselta tai yksityiseltä puolelta. Näin ollen kokeilussa mukana olevan ei automaattisesti tarvitse hakea apua lähimmältä terveysasemalta.

Lokakuuhun 2018 asti kestävä kokeilu pitää sisällään sosiaaliohjaajan ja lääkärin palvelut, psykiatrisen sairaanhoitajan tarjoamat palvelut sekä sosiaaliohjauksen palvelut. Sen sijaan esimerkiksi äitiysneuvola, suun terveydenhuolto tai kotisairaanhoito eivät ole mukana kokeilussa.

Miten sote vaikuttaa kunnallisverotukseen?

Soten tuomat muutokset tarkoittavat, että kuntien budjettitasapaino voi heilahtaa merkittävästi. Hämeen kunnat joutuvat muiden tavoin siirtämään tietyn prosenttiosuuden maakunnille sosiaali- ja terveysmenojen rahoittamiseksi. Laskelmien mukaan erityisesti seudun suurimmilla kaupungeilla, kuten Forssalla, Hämeenlinnalla, Jokioisilla ja Lahdella on korotuspaineita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulevien vuosien aikana nähdään todennäköisesti veronkorotuksia, jotta soten aiheuttamat kustannukset saadaan katettua.