October 26, 2017

Politiikka: Kenestä SDP:n presidenttiehdokas?

Suomen sosiaalidemokraattinen puolue SDP valitsi kesäkuussa 2017 presidenttiehdokkuutta tavoittelevat kansanedustajat, jotka ovat Sirpa Paatero, Maarit Feldt-Ranta ja Tuula Haatainen. Jäsenäänestys heidän kesken järjestetään elokuussa 2017, jolloin selviää, kuka heistä lähtee edustamaan SDP:tä 28. tammikuussa järjestettävissä presidentinvaaleissa. Valitun ehdokkaan nimi julkaistaan 2.9.2017.

Ennen ehdokkaaksi tulemistaan Materon, Feldt-Rannan ja Haataisen tulee siis vakuuttaa oma puolueväki ja osoittaa kannanotoillaan ja toimillaan kyvykkyytensä hoitamaan presidentin vastuullista virkaa.

SDP:n haasteena on nähty sopivan ehdokkaan löytyminen

SDP:n presidenttiehdokkaalta tulisi löytyä vahvaa karismaa ja kykyä päästä lähemmäksi äänestäjiä, jotta he voisivat pärjätä haastavassa vaalissa, jossa mukana on myös kansan syvää luottamusta nauttiva istuva presidentti Sauli Niinistö.

Sauli Niinistön vankasta kannatuksesta kertoo muun muassa Helsingin Sanomien kyselytutkimus, jonka mukaan valtaosa, eli 89 % suomalaisista näkee Niinistön onnistuneen tehtävässään joko erittäin tai melko hyvin.

SDP:ssä nähdään olleen hankalaa löytää sopiva presidenttiehdokas. Esimerkiksi politiikan toimittaja Pirjo Auvinen näkee valintaprosessin jopa epätoivoiselta. Vaikka nyt ehdokkaiksi pyrkivissä ei sinällään olekaan mitään vikaa ja he kaikki ovat kokeneita politiikkoja, yksikään heistä ei esimerkiksi ole ollut SDP:n puheenjohtajana.

Feldt-Ranta – Kansainvälisiä luottamustehtäviä ja suomenruotsalaisuutta

Uudenmaan vaalipiiristä lähtöisin oleva, vuonna 1968 syntynyt Maarit Feldt-Ranta on ollut politiikassa yli kymmenen vuotta. Hänet valittiin ensimmäisen kerran SDP:n kansanedustajaksi vuonna 2007 ja sitä ennen vuodesta 2005 lähtien hän on ollut SDP:N puoluehallituksen jäsen.

Koulutukseltaan Feldt-Ranta on valtiotieteiden ylioppilas, ja aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa luokanopettajana, toimittajana, nuorisosihteeri-ohjaajana ja it-projektisihteerinä.

Feldt-Rannan poliittinen ura sisältää vuoden kestäneen SDP:n puoluesihteerin toimen vuosina 2005–2008. Lisäksi hän on työskennellyt kahdesti (vuosina 2004-2005 ja 2014-2015) suomenruotsalaisten sosiaalidemokraattien (FSD) puheenjohtajana. Lisäksi hänet valittiin Lahden puoluekokouksessa kesällä 2017 SDP:n toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Feldt-Rannan poliittiseen uraan on liittynyt useita pohjoismaisia luottamustehtäviä. Pohjoismaiden neuvoston lisäksi hän muun muassa toimii Eduskunnan Ruotsi- ja Norja ystävyysryhmissä sekä Suomalaisruotsalaisen kulttuurisäätiön hallituksessa. Lisäksi hän kuuluu SDP:n Ulko- ja turvallisuuspoliittiseen työryhmään ja vastaa puolueessaan Pohjoismaihin liittyvistä kysymyksistä.

Poliittisissa kannanotoissaan Feldt-Ranta on ollut ilmastonmuutoksen torjunnan, globaalin yhdenvertaisuuden, demokratian ja rauhan edistämisen puolesta. Hänen mukaansa Suomen ja muiden pienten valtion tulisi ottaa vahvempi kanta myös kansainvälisissä kysymyksissä.

Tällä hetkellä Feldt-Ranta on ehdokaskolmikoista selvästi suosituin SDP:n sisällä. Puoluejohdosta moni kannattaa juuri hänen valintaa. Myös SDP:n entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma tukee hänen valintaan. Myös aiemmat puheenjohtajat, Pertti Paasio ja Ulf Sudqvist ovat Feldt-Rannan takana, ja moni rivikansanedustaja, kuten Timo Harakka, Eeva-Johanna Eloranta, Maria Guzenina, Mika Kari, Joona Räsänen ja Pia Viitanen ovat Feldt Rannan tukijoukoissa.

Sirpa Paatero – Kymenlaaksosta kotoisin oleva päihdetyön ohjaaja

Toisella SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevalla kansanedustajalla, Sirpa Paaterolla on Feldt-Rannasta poiketen kokemusta myös ministerin tehtävistä. Hän toimi kehitysministerinä Stubbin hallituksessa vuosina 2014-2015. Kymen vaalipiiristä lähtenyt Paatero on ollut kansanedustajana vuodesta 2006.

Paatero on koulutukseltaan ehkäisevän päihdetyön ohjaaja. Lisäksi hänellä on mallipukineiden valmistajan ja käsilaukun tekijän koulutus sekä askarteluohjaajan opinnot. Korkeakoulututkintoa Paatero ei ole suorittanut. Kansanedustajana toimimisen lisäksi Paatero on ollut vuodesta 2007 Suomen Työväen Urheiluliitto TUL:N puheenjohtaja.

Tuoreimmissa kannanotoissaan Sirpa Paatero on muun muassa vaatinut Sipilän hallitukselta lisää resursseja pakolaiskriisin hoitoon. Hänen mukaansa Suomen tulisi huolehtia pakolaisistaan paremmin, muun muassa majoittamalla heidät telttojen sijaan kunnon asuintiloihin.

Tuula Haatainen – Helsinkiläinen poliitikko ja valtiotieteen maisteri

Tuula Haatainen on kolmikosta ainoa, joka on suorittanut loppuun korkeakoulututkinnon poliittista uraa tukevissa valtiotieteissä (VTM). Lisäksi hänellä on sairaanhoitajan tutkinto.

Myös Haataisella on kokemusta ministerinä työskentelystä. Hän on toiminut opetusministerinä sekä Jäätteenmäen ja Vanhasen hallituksissa vuosina 2003-2005 sekä sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 2005-2007, eli Haataisella on SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivistä kaikkein pisin poliittinen ura takanaan. Iältään Haatainen on 57-vuotias.

Eduskunta- ja hallitustyöskentelyn lisäksi Haatainen on työskennellyt myös muun muassa Helsingin kaupunginvaltuustosta sekä vuodesta 2007 lähtien Helsingin apulaiskaupunginjohtajana.

Haatainen on hoitanut myös monia luottamustehtäviä. Kuntaliiton varatoimitusjohtajuuden lisäksi hän on ollut muun muassa YK-liiton varapuheenjohtaja, syöpälasten järjestö Sylvan puheenjohtaja sekä Kirkon ulkomaanavun hallituksen jäsen. Hän on vaikuttanut myös muutamien suomalaisten yritysten hallituksissa, kuten Rautaruukki Oy:ssä ja HOK-Elannossa.

Haatanen on muun muassa esittänyt poliittisia kannanottoja Sipilän hallituksen ajamia kehitysyhteistyön leikkaamissuunnitelmia vastaan. Lisäksi Haatainen on muun muassa esittänyt tasa-arvovaltuutettuna ollessaan, että Suomessa tulisi säätää laki naiskiintiöiden puolesta pörssiyhtiöissä.

Ehdokkaan polku kohti presidentinvaalia

SDP:n presidenttiehdokkaan nimi julkaistaan siis syyskuun alussa 2017. Tämän jälkeen valitulla ehdokkaalla alkaa yli vuoden pituinen polku kohti presidentinvaaleja.

Presidentinvaalit pidetään tammikuun viimeisenä sunnuntaina 28.1.2018 ja ennakkoäänestykset järjestetään 17.−23.1.2018 ja 31.1.−6.2.2018. Äänestää voi jokainen 18 vuotta täyttänyt, sekä kotimaassa että ulkomailla asuva Suomen kansalainen.

Privacy Policy