Lähes kaikki suomalaiset muistavat Nokian kulta-ajan 2000-luvun alkupuolella. Yhtiö oli kännyköissä ylivoimainen markkinajohtaja, jolle ei tuntunut löytyvän arvoistaan haastajaa. Suomalaiset vaurastuivat ostamalla yhtiön osakkeita ja uskomalla kurssin nousevan päivästä toiseen.
Erimerkiksi Salo oli Suomen rikkain kaupunki, joka kylpi rahassa. Olihan seutukunnassa tuhansia ihmisiä, jotka olivat yrityksen palkkalistoilla. Yhä hulppeammat omakotitalot sekä luksusliikkeet olivat tämän Varsinais-Suomessa sijaitsevan kaupungin tunnusmerkkejä.
Nokia jätti pysyvät jälkensä
Nokian romahdus aiheutti mittaamattomia tuhoja Suomessa ja niiden jälki näkyy yhteiskunnassa edelleen. Kun yhtiön imperiumi alkoi murentua, alkoi yt-neuvotteluiden kierre. Innovaatioiden puute tuhosi sen kilpailukyvyn, minkä seurauksena kilpailuetu muihin alalla oleviin yhtiöihin nähden romahti. Tämän muutoksen seurauksena Salon tehtaat suljettiin kesäkuussa 2012. Kaupunki kärsi vakavasti Nokian tilanteesta, sillä Salossa oli irtisanottu yli 5000 yhtiön palveluksessa ollutta työntekijää jo ennen tehtaiden kiinnilaittoa.
Suomen taloushistorian ainutlaatuinen tarina tuli tiensä päähän, kun Microsoft osti Nokian kännykkäliiketoiminnan vuonna 2013. Se ajettiin alas vain pari vuotta myöhemmin, minkä seurauksena alan työttömyys kasvoi entisestään.
Uutta nousua ennustaneet ovat rikastuneet
Kansanosakkeen asemaan noussut Nokia näkyi myös suomalaisten varallisuudessa. He, jotka osasivat myydä oikeaan aikaan, saivat osakkeesta 65 euroa kappaleelta. Kun alamäki alkoi, laski yhtiön kurssi kuin lehmän häntä. Osakkeen hinta oli alle 1,4 euroa kesäkuussa 2012.
Vaikka valtaosa osakkeenomistajista on ottanut rajusti takkiinsa, ovat Nokian uutta nousua ennustaneet tehneet kunnon tilin. Useat suomalaiset ostivat osaketta pilkkahintaa ja uskoivat vakaasti nousuun. Tämä uskollisuus on palkittu, sillä viimeisten vuosien aikana yhtiön kurssi on 3-kertaistunut ja seilaa nyt 5-6 euron väliä. Isommilla panoksilla pelanneet ovat tehneet satojen tuhansien – ellei jopa miljoonien – voitot.
Uuden nousun merkit
Nokian uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Rajeev Suri toukokuussa 2014. Hänellä oli aiempaa näkemystä ja tietotaitoa yrityksestä, sillä hän toimi Nokia Siemens Networkin toimitusjohtajana vuosina 2009-2014. Uusi johtaja on osoittanut taitoaan ja kääntänyt yhtiön suunnan jälleen kohti menestystä tappiollisten kvartaalien jälkeen.
Toimitusjohtajan vahvuutena on viedä läpi rajuja muutosprosesseja, joiden tarkoituksena on tähdätä entistä kannattavampaan kasvuun. Tämä piirre on korostunut erityisesti haastavassa verkkoliiketoiminnan ympäristössä, jossa Nokia pärjää hyvin kilpailijoihinsa verrattuna. Hän osaa myös aistia alalla vallitsevat trendit, joista hyvä esimerkki on virtuaalitodellisuuteen keskittynyt Ozo-kamera. Yhtiö haluaa innovoida kilpailijoitansa nopeammin, minkä takia sen huomio kohdistuu tällä hetkellä uuden ajan 5G-mobiiliverkkojen rakentamiseen.
Rojalteja ja patenttituloja
Nokian liiketoiminnassa on viimeisen vuoden aikana korostunut uudenlainen tulomalli – yhtiö ansaitsee nykyään merkittävästi tuloja patenteistaan. Suuren yleisön mielenkiinnon herätti keväällä 2017 Applen kanssa tehty sopu, jonka myötä yhtiöt päättivät kiistansa patenteista ja tekivät monivuotisen patenttilisenssin. Näin ollen vanha kiistakumppani muuttui tärkeäksi strategiseksi kumppaniksi, jonka menestys näkyy myös Nokian viivan alla. Korvauksen suuruudeksi on arvioitu 250-300 miljoonaa euroa vuositasolla, mikä voi parhaimmassa tapauksessa mahdollistaa yhtiön muistavan uskollisia omistajiaan lisäosingolla.
Uusi sopimus tarkoittaa, että Nokia saa tehtyä lisämyyntiä toimittamalla Applelle verkkoinfrastruktuurituotteita sekä -palveluita ja digitaalisen terveydenhuollon erilaisia tuotteita. Yhtiöiden tahtotilana on myös selvittää mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä digitaalisen terveydenhuollon erilaisissa projekteissa.
Toinen merkittävä strateginen ratkaisu oli lisensoida Nokia-puhelinten tavaramerkki suomalaiselle HMD Globalille kesällä 2016. Yhtiö saa käytännössä jokaista myytyä puhelinta kohden rojaltituloja. Tämä malli on Nokian kannalta riskitön, sillä sen ei tarvitse vastata tuotantoon, myyntiin tai markkinointiin liittyvistä kuluista tai kohdentaa resursseja kyseisiin toimintoihin – se saa vain nauttia tuloista.
Kännyköiden paluuta on odotettu erityisesti Aasiassa, jossa on lanseerauksen yhteydessä myyty satoja miljoonia puhelimia. Odotettavissa on, että kännyköiden paluu näkyy yhtiön tuloksessa lähivuosien aikana.
Miten käy Nokian uusien hankintojen?
Nokia on tunnettu suuresta kassastaan, jota se mielellään käyttää yritysostoihin sekä omien osakkeiden hankintaan. Yhtiö on kuitenkin viime vuosina ollut aktiivisesti ostoksilla ja hankkinut nimensä alle uusia brändejä. Ensimmäinen jättiostos tapahtui helmikuussa 2015, jolloin se osti ranskalaisen Alcatel-Lucentin ja kasvatti rooliaan verkkoyhtiöiden markkinaosuuksissa. Ericsson ja Huawei ovat enää ainoastaan tätä fuusiota suurempia nimiä.
Ostosvimma jatkui huhtikuussa 2016, jolloin yhtiö hankki ranskalaisen, digitaaliseen terveydenhuoltoon keskittyneen Withingsin osaksi konsernia. Arviolta 170 miljoonan euro kauppa tarkoittaa, että Nokia pääsi käsiksi valmiisiin digitaalisen terveystuotteisiin, kuten aktiivisuusmittareihin ja vaivojen itkuhälyttimiin.
Viimeisin suurin ostos, johon kohdistetaan suuria odotuksia, tapahtui 347 miljoonalla keväällä 2017. Nokian uudeksi valttikortiksi on noussut suomalaisyhtiö Comptel, jonka se lunasti pois Helsingin pörssistä. Tuoteportfolion uusin jäsen on vahvalla kasvu-uralla ollut yhtiö, joka on keskittynyt tarjoamaan ohjelmistoliiketoiminnan palveluita teleoperaattoreille. Comptelin erikoisuutena on pidetty Flow One V -ratkaisua, jota on jo aktiivisesti myyty monille suurille operaattoreille.
Yrityksen toinen kruununjalokivi on FWD-tuote, jonka uskotaan mullistavan nettimarkkinat. Sen tarkoituksena on tarjota kuluttajille mahdollisuutta ostaa älypuhelimeen nettiyhteyttä aikaperusteisesti. Tämän innovaation uskotaan saavuttavan suurta suosiota erityisesti Aasiassa.
Nokia ei todellaankaan ole kuollut ja kuopattu, vaan tästä entisestä markkinajätistä kuullaan vielä.